Facebookista

Anniina antoi mulle ikävuoden 14. Se tuli täyteen elokuussa 1999, puoli elämää sitten!

Olin sitä mieltä, että 14 on pahin ikä ikinä. Samaa mieltä taisin olla koko teini-ikäni, kunnes täytin 19 ja aloin vihdoinkin käyttäytyä kuin 14-vuotias...

Kirjoittelin ahkerasti "tarinanpätkiä" joiden tyyli oli suoraan kirjoista, joita ahmin (esim. Babysitters Club). Luin koko ajan ja pidin kirjan mukana kantamista suorastaan tavaramerkkinäni. Luin enimmäkseen lasten- ja nuortenkirjoja, ja jos joku satunnainen Agatha Christie oli kesken, sitä piti pitää erityisen hyvin näytillä. Jonkin aikaa tavailin Leon Urisin Exodustakin, mutta kesken jäi kun en kerta kaikkiaan tajunnut enkä jaksanut.

Wanhat tyttökirjat ja englanninkieliset nuortenkirjat olivat myös ihan hyviä vilauteltavia ja erityisen ihania luettavia.

Tärkeintä elämässäni oli ihastus (Dani). Se poikaparka ei saanut olla hetkeäkään rauhassa tuijottamiseltani, onneksi ei oltu samalla luokalla tai asuttu lähelläkään samaa kaupunginosaa...
Rakastin jo kieliä ja olin jo varsin hyvä ruotsissa, jonka olin aloittanut seiskalla, kiitos mahtavan opettajan ja oman innostuksen.

Aloitin Itämeren tytär -kuorossa 9.9.99, sain uusia ihania kavereita ja opin uusia ihania lauluja. En tainnut hirveästi kuunnella musiikkia, Abba oli yksi parhaista (ei pelkästään jos satuin kuulemaan kun Dani soitti sitä pianolla) ennen kuin kuvioihin tuli Nightwish.

Pääsin myös koulun kuoroon, vaikken edes osannut laulaa (ainakin sain kavereilta usein kuulla että väärä sävellaji).

Koulussa tuli tehtyä vähän juttuja, joiden takia vietin turhan monta viikkoa kotona. Piti saada se Dani huomaamaan mut, eikä se sitten edes nähnyt kun kiipesin sen luokkaan ikkunasta (viides kerros)...

Keväällä sitten Saksalainen koulu ja minä olimme saaneet tarpeeksi toisistamme - onneksi, pääsinpäs lukemaan a-ruotsia.

Olin aika yksinäinen ja kaipasin kaveriporukkaa, mutta onneksi oli muutama superhyvä ystävä ja ylivilkas mielikuvitus. Heittelin iltaisin palloa pihalla näkymättömässä seurassa, ei kai se varsinaisesti
tylsää ollut.

Ennen kuin täytin 15 ehdin lukea ensimmäiset ElfQuestini, ja ilman tätä fantasiamaailmaa seuraavat vuodet olisivat varmaan olleet aika kauheita.

Syksyllä 1999 laskin päiviä vuosituhannen vaihtumiseen kuten myös 16-vuotissynttäreihini (kyllä, täytettyäni juuri 14).

Vuosituhannen vaihtuessa maistoin ensimmäisen kerran alkoholia (shamppanjaa äidin lasista), tykkäsin. Meni kumminkin vielä viisi vuotta ennen kuin vedin ne kuuluisat ekat kännit.

Pukeuduin hyvin harvoin kokomustaan, rakastin vaaleanpunaista ja etenkin kaikenlaista sinistä, farkkukangas oli jotain ihanaa. Päiväkirja taisi sentään olla siitä tehty vasta seuraavana vuonna.

En omistanut vielä kännykkää kuten ei moni muukaan, tietokonetta tai nettiä en käyttänyt. Olin varma, että kirjoittaisin sitten aikuisena kirjanikin mustekynällä paperille. En katsonut telkkaria mitenkään erityisen paljon, Muumi-videoita kyllä, ja joskus oli rutiinina ottaa heti koulusta tullessa lasi jääteetä ja tuijottaa leffaa Welcome to the Dollhouse.

Näihin aikoihin näin nykyisen lempileffani Girl, interrupted ensimmäisen kerran. Samoin mm. leffat Fucking Åmål ja Pitkä kuuma kesä.

En tykännyt vielä kahvista, teehen laitoin aina kylmää vettä.

Kommentoi tähän ja pyydä ikää, niin minä sulle semmosen annan kunhan joudan.