Daana

Leikkikoulussa keksimäni laulu:

Jousi ja nuoli
vain yksi huoli
Jaakon peräsuoli
ja Jaakko jo kuoli.


Jaakko oli ensimmäinen ihastukseni.


Toinen teokseni:

Perkele vittu
punasaapas pittu
viiminen kerta
Matist' valuu verta.


Matti oli Jaakon serkku. Kuljimme samalla kyydillä leikkikouluun, Jaakko (jonka kanssa minä meinasin mennä naimisiin), Matti (jonka kanssa parhaan kaverini Riikan piti mennä naimisiin), Riikka ja ehkä Valtteri, jolle meinasin naittaa "parhaan keppostelukaverini" Jennyn. (Huom, ei saa sekoittaa lukioaikaiseen Jenniin.)

Taisin olla aika paha kiroilija. En tiedä edes, mistä opin sanat. Joskus pienenä muistan lörpötelleeni keksimiäni sanoja, ja tuli sanottua myös "vittu", jolloin äiti sanoi ettei niin saa sanoa. Kysyin (silloin tai myöhemmin, en ole varma) mitä vittu tarkoittaa, ja äiti sanoi "naisen pimppiä". Eiköhän se siitä lähtien ollut aktiivisessa sanavarastossani.

Aika moni aikuinen taisi sanoa minulle, kun kiroilin, että se oli nyt "viiminen kerta". Suutani pestiin saippualla silloin tällöin. Harmi, että se oli ennen Body Shopin hedelmäsaippuoita, joiden kanssa leikimme agentti-kemistejä Riikan kanssa, pakkohan niitä oli maistaa ja paljon paremmilta maistuivat kuin nestesaippua.

Matti tokaisi joskus lauluuni, että antaa valua vaan tai jotain sellaista. Ja sekös järkytti. Oma mielikuvani oli, että Matti oli laulussa lähes kuollut.

Molempien laulujen sävel on - kuka arvasi jo - suunnilleen "lällällälläl lieru, sulta pääsi pieru". Tosin ensimmäisessä viimeisen säkeen sävel menee alaspäin, olin siis paitsi sanoittaja myös lahjakas säveltäjä.

Ihan normaali lapsi.